Kotona vihdoin ja ruokakin on uunissa. Mä oikeastaan taitaisin tarvita sellaisen kotiorjan, joka laittaisi edes ruokaa valmiiksi, kun tulen itse kotiin. Multa on mennyt nyt viime aikoina maku tuosta ruoanlaitosta, vaikka yleensä siitäkin tykkään.
No, tämän päivän saldo, jos näin voi sanoa, oli muutama tuttu kasvo ja sitäkin enemmän innostuneita aloittelijoita. Kiva oli nähdä kaikkia ja jutellain muutama sana. Minä leimailin lähinnä vedellä ja jottei ihan vetiseksi olisi mennyt, niin myös musteilla.
Samalla idealla mutta vain värit vaihtuvat
Pohjana käytän helmiäiskartonkia, sitä yksipuolsta ja vain nurjaa puolta. Eli helmiäiskartonki on 250g ja se on tarpeeksi tiivistä, jotta muste ei imeydy liian aikaisin paperiin. Näillä samoilla linjoilla jatketaan huomenna.
