Tuntuu, etten tiedä mistä aloittaisin... joten varaa hyvä asento, tästä tulee pitkä juttu ;-D
Läksin siis eilen Stämpelbodenin Maraan, jonne olin varannut lentoliput jo marraskuussa, kun kutsu tuli. Mara järjestettiin kolmannen kerran, ensimmäisenä vuonna oli paikalla 15 askartelijaa, toisen kerran 80 ja nyt 90.
Laitoin vielä Annikalle ja Puckille sähköpostia, että tulossa olen ja voisitteko neuvoa kuinka pääsen kentältä perille ja etsiä mulle edullisen yöpymispaikan, kun en saanutkaan lentoa takaisin samalle päivälle ja jo silloin vastaus oli, et minut haetaan kentältä ja yöpyminen ok. Hiukan myöhemmin selvisi, että nukun joko Annikan tai Puckin luona ja Juha hakee minut kentältä. Juha on siis erään heidän ystävänsä mies, joten myös heillä on kaikki valjastettu tapahtuman onnistumiseen.
Hiukan aloin jännittämään lähtöä, koska vaikka olen reissannut laivoilla ja ajanut autoa niin Ruotsissa kuin Virossakin, niin lentänyt olen kuitenkin viimeksi vuonna 1991. Ja pakatessakin piti miettiä, että mitä tulee mihinkin ja vielä Maaretin kanssa naurettiin, ettei kohojauhetta taida kannattaa pakata käsimatkatavaroihin, kun voi joutua vaikka huumekoirien haisteltavaksi. ;-D
Kentällä siis aamutuimaan pari tuntia värittelin kuvia ennen lentoa tämän herran seurassa...
ja koneessa jatkoin samaa. Mulla oli ikkunapaikka, mutta maisemat olivat aika tylsät
Perillä Juha odotti minua Stämpelbodenin kyltin kanssa, vaikka sähköpostien (ja valokuvien) vaihdon jälkeen tunnistimme toisemme heti. Ensin käytiin Juhan ja Ulrican kotona ennen Maraan menoa, kun kello oli niin vähän. Ulrica oli varannut minulle käyttöönsä leimasimia ja muita tarvikkeita monta kassia, vaikka olin sanonut tarvitsevani vain kuumailmapuhaltimen...
Pienen taloudellisen tappion kärsin matkalla, kun tämä musteita täynnä oleva rasia ei kestänyt mennessä lonkerolaatikon kanssa vaan jäi toiseksi. Ruotsista ei siis saa Lonkeroa ja kun sitä kuljettajani kaipasi ja tottahan mä toimin toiveiden mukaan, niinhän sielläkin päässä.
Alingsås on pieni kaupunki ja todella viehättävä, pieni joki kulki kaupungin halki ja esim. kaupungin talo on tuo kuvassa näkvä pinkki rakennus. Siis todellinen kesäkaupunki vanhoine romanttisine rakennuksineen.
Tässä Juha tavaroiden kera ja Ulrica
Paikalle oli ilmoittautunut 90 osallistujaa ja tässä sekalaisia kuvia askartelupöydistä, klikkailkaa kuvia isommiksi nähdäksenne tarkemmin.
Tässä kuvassa Jeannette, Annika ja Puck, joista vain Puck ei ollut viime kesänä Leksandissa. Eli Jeanneten ja Annikan olin tavannut aiemmin.
Tapasin myös loistavia ihmisiä, kuten Christinen seurasta, mutta hänestä en saanut onnistumaan yhtään kuvaa.
Ja sen verran voisin kertoa ihmisten mukaansa ottamien tavaroiden määrästä, että tämä oli minusta paras... pöydällä oli vielä hiukan lisää ;-D
Ja kilpailusta vielä sen verran, että voittaja kortti oli tämä, jota myös itse äänestin. Harmikseni tekijän nimi meni minulta ohi.
Sen verran kerron, että tunnelma oli mahtava ja minut otettiin joukkoon hyvillä mielin, joskin sain kysymyksiä, että olenko avaamassa omaa kauppaa? Tulinko todella vain tämän tapahtuman takia?
Kuitenkin kotiinpäin matkustin edelleen samalla ikkunapaikalla, mutta nyt ilma näytti jo paljonkin kirkkaammalta ja ajoittain näin jopa maata.
Ostoksiakin tein vähäsen, 85 litran matkalaukkuni ja lentokoneeseen sallittujen 20 kg rajojen sallituissa puitteissa... mutta niistä teen uuden postauksen.
