Meillä on harvinainen sukunimi, meitä on vain 17 kpl eli itseasiassa sukunimeni on harvinaisempi kuin etunimeni. Pappa on siis ainoa lapsi ja minulla ei hänen puoleltaan ole setiä tai tätejä, vaan hänellä on serkkuja ja minulla siis pikkuserkkuja. Ne on kuitenkin jo sen verran kaukaisia sukulaisia, että todella vähän tulee pidettyä yhteyttä.
Meidän Mamma oli sitten lääkärillä ja istui siinä noin 15 minuuuttia erään naisen vieressä. Kun lääkäri kutsui sisään, niin Mamma kuin se vieressä ollut nainenkin ponkasivat pystyyn. Siinä sitten kyseltiin, että etunimi oli?
Mamma oli siis istunut pikkuserkkuni vieressä tietämättään... me ollaankin tavattu viimeksi vissiin pikkuserkkuni mummon hautajaisissa joskus 80-luvulla, joten ei ihme, ettei kumpikaan tuntenut.
Tosin taitaa olla varsin yleistä, että kun ensin osallistutaan häihin, niin seuraavat sukukekkerit on hautajaiset.