Matkaseurana mulla oli Maiju, Riitta ja Calle.
Lähestymme Tukholman satamaa istuen aamupalalla, onkos muutkin nähneet tämän kummitussaaren?
Valmistuduimme myös aamulla matkaan sillä, että olimme käyneet katsomassa Hänglarin blogisivuilla, että joko hän on julkaissut ihan messuja varten tehdyt leimasimet ja niiden kiilto silmissä jatkettiin...
Tukholmasta matkaa Leksandiin on noin 270km ja me matkattiin mun autolla. Olin saanut velipojan navigaattorin lainaan ja Riitta + Calle lukivat vielä paperikarttaa erikseen. Ajoimme aivan suoraan, yhdellä 6 min wc-tauolla, perille saakka. Hiukan oli kiire päästä perille ja tuntui, että ei se matka lopu ollenkaan.
Messut järjestettiin täällä
Tämänkin kuvan otin vasta pois lähtiessä, mennessä ei ehtinyt edes ajatella ;-D
Häglarien pöydästä pieni osa, ihmisiä oli niin paljon edessä etten saanut paremmin kuvattua.
Loistava systeemi, että leimat oli rasioissa päällekäin ja väritetty kuva kertomassa millainen leima siitä rasiasta löytyi.
Tässä taas Stämpelbodenin pöytä
Toinen suosikkini leimasinvalmistajista näillä messuilla.
I promise to Jeannette write two lines in english so on. I start here ;-D We had a great weekend and special thanks for you... helping me spending money.
Käytiin myös ihailemassa Tussanin, Annen ja LilleMor:n värittämisiä eri väreillä. Meidät ikuisti ÅsaMia, jonka blogissa on loistavia kuvia messuilta.
Hotellin meille oli varannut Riitta
Oikein viihtyisä perhehotelli, jossa oli 11 huonetta ja meillä oli tällainen morsiussviitti
ja minibaari
Jätimme myös vieraskirjaan jälkemme
Illalla huoneessa me laitettiin ostamiimme leimoihin Ez-foamit valmiiksi ja samalla tehtiin listaa, että mitä jäi ostamatta. Sunnuntai aamuna meinaan ehdittiin takaisin messuille vielä reiluksi tunniksi ;-D
Oltiinkin jonossa ovella jo 15 min ennen avaamista
Takaisin tullessa pysähdyttiin Avestassa, jossa on paikallinen nähtävyys
maailman suurin Taalainmaan hevonen, joka on 13 metriä korkea.
Siinä vieressä on myös Bagheera factory outlet, jossa käytiin pikaostoksilla ja wc:ssä. Riiviölle ostin vihreä-mustan takin, kun Maiju toimi sovitusnukkena.
Tukhokmassa käytiin myös katsomassa Olof Palmen kuolinpaikka ja pieni sightseeing ennen satamaan menoa, vaikka satamassahan ne parhaat nähtävyydet oli...
Kyllä Ruotsissa vaan ollaan monessa asiassa meitä edellä ;-D
